Selailin eilen iki-ihania lapsi-/vauvakuvia itsestäni. Se on aika ihanaa vaikka sen jälkeen tuleeki aina ihan paska fiilis koska on nii vanha paska jo.
ENIVEI!
Halusin laittaa tänne vähä kivoja kuvia. Ensimmäinen kuva olkoon se uskomattomin:
Tämä on silkkaa todellisuutta. Näyttää siltä että lapsena oon ollu jotain hyvin löysää, kumimaista ainetta. Ylhäällä olevassa kuvassa on semmonen perussanna, erikoiset asennot oli kuulemma iha maineena jo tommosena kakruna. Alemmassa on sit se asento jossa kuulemma mieluiten ja eniten katsoin tv:tä. Harmittaa että en enää taivu ihan noihin asentoihin, ylpeilen ja leuhkin kumminkin että spagaatin saan vieläkin! Tosin en samanlaista kuin tossa alemmassa kuvassa, vaan sillälailla että toinen jalka tulee eteen ja toinen taakse!
Tämä kuva on aivan mielettömän ihana. Siinä on siis mummi<3 ja minä ja todella, todella herkkä hetki! Ai että oon vaan niin ihana <3 Sydämiä minulle <3 Lisää <3<3<3
Tämän jälkeen pääsemmekin taas siirtymään tälle Usko Tai Älä- osastolle. Ikinä en ole normaali lapsi ollut, tämä on kuulemma ollut yleinen ja oletettavasti varsin mieluinen nukkuma-asento itselleni. Mutta näkeehän sen kuka tahansa, tuo on erittäin mukavannäköinen asento! Kantakaa muhkeat vaippapeppunne ylpeinä ja päästäkää jalat pinnojen välistä, pääasia on että itsellänne on mukavaa. Saan nykyäänkin kuulla omista nukkuma-asennoistani aika-ajoin ja paljonkin, mutta se on vaan kivaa että on "vähän" erilainen :__D
Moving right along, care some romance?
AHIHA <3 Total awwness sweetness looooooooove <3 Tää on niiiiin ihana! Etenki tuon poitsun käsi kun se on tuollalailla niin söpösti mun niskan takaa kierrettynä ja tuo katse! :D Ellen tietäisi paremmin sanoisin että tästä kehkeytyy vuosisadan rakkaustarina! Mut me pussailtii aina! Oon varma et tän kuvanoton jälkee sain pusun! Kuten näette niin mulle heruu, on aina herunu!
Toki hallitsen myöskin epäedustavuuden taidon. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, iske naama siihen kiinni ja kato miten käy. ET CALLS HOMEEEEEE !
Viimeisimpänä, vaan ei kuitenkaan välttämättä vähäisimpänä, tällä kertaa tarjoan teille söpöilykuvan. Huokaisen kuitenkin raskaasti sillä olen varmasti jo tuonikäisenä toivonut että pääni ei tuon muotoiseksi jäisi. Välillä tuntuu että niin ei vaan oo käyny. Tai no ehkä vähä. Vähä muotoutunu uusiks.
ENIVEI!
Halusin laittaa tänne vähä kivoja kuvia. Ensimmäinen kuva olkoon se uskomattomin:
Tämä on silkkaa todellisuutta. Näyttää siltä että lapsena oon ollu jotain hyvin löysää, kumimaista ainetta. Ylhäällä olevassa kuvassa on semmonen perussanna, erikoiset asennot oli kuulemma iha maineena jo tommosena kakruna. Alemmassa on sit se asento jossa kuulemma mieluiten ja eniten katsoin tv:tä. Harmittaa että en enää taivu ihan noihin asentoihin, ylpeilen ja leuhkin kumminkin että spagaatin saan vieläkin! Tosin en samanlaista kuin tossa alemmassa kuvassa, vaan sillälailla että toinen jalka tulee eteen ja toinen taakse!
Tämä kuva on aivan mielettömän ihana. Siinä on siis mummi<3 ja minä ja todella, todella herkkä hetki! Ai että oon vaan niin ihana <3 Sydämiä minulle <3 Lisää <3<3<3
Tämän jälkeen pääsemmekin taas siirtymään tälle Usko Tai Älä- osastolle. Ikinä en ole normaali lapsi ollut, tämä on kuulemma ollut yleinen ja oletettavasti varsin mieluinen nukkuma-asento itselleni. Mutta näkeehän sen kuka tahansa, tuo on erittäin mukavannäköinen asento! Kantakaa muhkeat vaippapeppunne ylpeinä ja päästäkää jalat pinnojen välistä, pääasia on että itsellänne on mukavaa. Saan nykyäänkin kuulla omista nukkuma-asennoistani aika-ajoin ja paljonkin, mutta se on vaan kivaa että on "vähän" erilainen :__D
Moving right along, care some romance?
AHIHA <3 Total awwness sweetness looooooooove <3 Tää on niiiiin ihana! Etenki tuon poitsun käsi kun se on tuollalailla niin söpösti mun niskan takaa kierrettynä ja tuo katse! :D Ellen tietäisi paremmin sanoisin että tästä kehkeytyy vuosisadan rakkaustarina! Mut me pussailtii aina! Oon varma et tän kuvanoton jälkee sain pusun! Kuten näette niin mulle heruu, on aina herunu!
Toki hallitsen myöskin epäedustavuuden taidon. Sitä ei voi ylittää, sitä ei voi alittaa, iske naama siihen kiinni ja kato miten käy. ET CALLS HOMEEEEEE !
Viimeisimpänä, vaan ei kuitenkaan välttämättä vähäisimpänä, tällä kertaa tarjoan teille söpöilykuvan. Huokaisen kuitenkin raskaasti sillä olen varmasti jo tuonikäisenä toivonut että pääni ei tuon muotoiseksi jäisi. Välillä tuntuu että niin ei vaan oo käyny. Tai no ehkä vähä. Vähä muotoutunu uusiks.
Kommentit