oon huomannu sen että kun mua masentaa ni tulee vielä masentuneempi olo ku näyttää sen muille ja sit tuntuu et tavallaan pilaa sen muiden hyväntuulisuuden ja pahimmillaan koko päivän vaa sillä et ite sattuu olemaan huonolla tuulella. sit se tulee semmone fiilis et on hirveen omahyvänen ja omaan napaan tuijottaja koska vie siltä toiselta mahdollisuuden olla neutraalilla tai sitä paremmalla mielellä.

vai onko täysin omahyväistä ja omaan napaan tuijottamista se että kuvittelee että omilla tunnetiloilla olis niin suuri vaikutus jonku toisen tunnetiloihin?

näitä elämän suuria mysteereitä.

oman apaattisuuteni takana on tuhoutunut / kadonnut koulutyö.
vituttaa, suomeks sanottuna.